*

SeijaKastari-Johansson

Minkälaisesta taloyhtiöstä ostat asunnon?

Viime vuosina on kiitettävällä tavalla kiinnitetty huomiota taloyhtiöiden toimintaan samalla kun meitä osakkeenomistajia on kehotettu olemaan aktiivisia. Myynti-ilmoituksissa saattaa nähdä maininnan hyvin hoidetusta taloyhtiöstä. Mutta mitä hyvin hoidettu yhtiö tarkoittaa?

Asuntojen myynti-ilmoituksista voi lukea, onko yhtiössä tehty remontteja ja mitä on tulossa. Mutta se, miten remonteista tehdyt päätökset yhtiöissä on tehty, ketkä ovat päättäneet, mistä on päätetty, onko yhtiön suunnitelmat pitkäjänteisiä, tehdäänkö korjauksia ajallaan vai vasta kun on tulipalokiire, näistä asunnon ostaja ei saa mitään tietoa.

On yhtiöitä, joissa isännöitsijä tuo yhtiökokoukseen omistajien/maksajien tiedoksi ja päätettäväksi kaikki hankinnat, jotka ylittävät 1000 euroa ja yhtiöitä, joissa kymmenien tuhansien korjausremontitkin tuodaan vasta kun ne on jo kilpailutettu.

On yhtiöitä, joissa on tehty asukaskyselyitä osallisuutta vahvistaen, lisätty avoimuutta parantamalla viestintää ja käsittelemällä kyselyitä, kuntoarvioita, yms yhtiökokouksissa ja yhtiöitä, joissa näin ei tehdä pyytämälläkään.

On yhtiöitä, joissa tulossa oleviin lakimuutoksiin ja suosituksiin on reagoitu jo ennen niiden voimaantuloa ja yhtiöitä, joissa niistä ei edes puhuta. Mistä siis tiedät, millaisesta yhtiöstä ostat asunnon?

Isännöintiliiton toimitusjohtaja on hämmästellyt sitä, että hallitustyötä voidaan edes tehdä kuulematta asukkaita ja todennut, että hallituksilla pitää olla tulosvastuu osakkaiden suuntaan (HS Mielipide 21.12.2016). Näin koen itsekin, onhan kyseessä osakkaiden omaisuuden hoito.

Ei riitä, että isännöitsijä kuuntelee hallitusta. Hallituksen jäseniltä ei vaadita minkäänlaista osaamista, joten parhaimmillaan sitä on ja ikävimmillään sitä ei ole. Isännöinniltä puolestaan voi odottaa enemmän.

Mielestäni isännöitsijäntodistuksessa tulisikin olla myös hallintoa koskeva liite. Liitteestä tulisi näkyä, onko taloyhtiössä tehty asukaskyselyitä, kuntoarvioita, pelastus-, viestintä-, toimintasuunnitelma jne. Lisäksi tulisi näkyä onko edellä mainitut asiat käsitelty yhtiökokouksessa ja milloin. Yhtiön lähivuosien toiminta- ja viestintäsuunnitelma olisi hyvä olla myös isännöitsijätodistuksen liitteenä ostajalle. Näin ostaja saisi enemmän tietoa siitä, mitä on tulossa ja miten yhtiössä toimitaan.

Uskon, että jokainen haluaa ostaa/myydä asunnon hyvin hoidetusta yhtiöstä, mutta se, minkälaisesta yhtiöstä on kyse, se tulee tehdä näkyväksi myös hallinnon osalta esimerkiksi edellä mainituin kirjauksin. 

Kirjoitus julkaistu Uusimaa lehdessä 8.2. 2017

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Risto Salonen

Pitkäaikaisena hallituksen jäsenenä totean, että hallitusta pitää olla helppo lähestyä asiassa kuin asiassa ja että hallituksen on kehdattava kävellä pihalla pää pystyssä.
Hallitus uskaltaa tehdä päätöksiä ja kantaa niistä vastuuta.
Hallitus on myös isännöitsijän esimies eikä päinvastoin.
Ei se hallitustyöskentely ole tähtitiedettä, maalaisjärjellä pärjää useimmiten.
Asunto on normaali-ihmisen suurin yksittäinen omaisuuserä. Miksi sen hoitamiseen liittyvät asiat eivät kiinnosta edes yhtiökokouksiin osallistumisen verran. Hallitukseen ei voi valita ilman suostumusta, joten senkään ei luulisi estävän kokouksissa käymistä.

Käyttäjän SeijaKastari-Johansson kuva
Seija Kastari-Johansson

Tuo yhtiökokouksiin osallistuminen on todellakin nihkeätä toisissa yhtiöissä. Oma kokemukseni on, että niissä yhtiöissä, joissa isännöitsijät ovat slkeästi näyttäneet tuntevan lain ja hyvän hallintotavan sekä sen, miten niitä sovelletaan, käy osakkaat paljon enemmän yhitökokouksessa. Näissä yhtiöissä on myös tehty asukaskyselyitä..toissa jopa useampia. Näillä lienee oma vaikutuksensa. Itse olen kokenut kyselyt osakkeenomistajien kunnioittamiseksi.

Risto Salonen

Teemme taloyhtiössä asiakaskyselyjä viikottain, emme kirjallisesti vaan kasvokkain. Yhtiökokouksessa käy säännöllisesti 10% äänivallasta.
Mielestäni passiivisuus johtuu a) pelosta joutua hallitukseen b) laiskuudesta ja välinpitämättömyydestä c) hyvästä hallituksesta (toivottavasti) d) jostakin muusta syystä

Toimituksen poiminnat